perjantai 30. toukokuuta 2014

Vene vesille

Vesille venosen mieli, niin myös TEAn. Tea laskettiin veteen Ulvilan sillan pielestä sunnuntaina 25.5.2014. Vene irtosi laiturista kohti Ahlaisia klo 16.05 ja olimme perillä mökkisaaren rannassa klo 20.40. Alkumatkasta, noin 15 minuutin ajon jälkeen, Eki havaitsi moottoritilassa savua, joka osoittautui olevan vesihöyryä. Moottorin toisesta jäähdytysjärjestelmästä oli vesi kiehunut pois? Odottelimme puolisen tuntia koneen jäähtymistä ja sitten lisättiin vettä järjestelmään ja onneksi vaiva hoitui vedellä ja voimme jatkaa matkaa Ahlaisiin. Sää oli joella todella helteinen, onneksi hiukan kävi tuuli, niin ettemme ihan tukahtuneet. Illalla ennen klo 20 alkoi viiletä ja nousi merisavua, jota oli vielä seuraavana aamunakin todella sankkana seinämänä. Lämpötilakin laski yön aikana melkein 20 asteella. Aamulla oli 8 asetta kun edellisenä iltapäivänä oli ollut 26.


Matkalla tarkistettiin veneen kiinnityksiä...Reinon mukaan vene oli helppo ja vakaa kuljetettava.


Veneiden vesillelaskupaikka ja koirien uintiranta Ulvilassa


Avataan kiinnitysköysi ja sitten kohti vettä...


Hienosti sujui Reinolta veneen vesillelasku! Eka kerta hänellä kuulemma.


Nyt on Tea omassa elementissään...


Vesi oli aika alhaalla...


 Kiinnitimme Tean laituriin tavaroiden lastauksen ajaksi.


Helteinen ja aurinkoinen sää vaati paidan pois päältä...matkanopeus oli joella 7,7 solmua ja merellä 7,5 solmua.


Tässä ollaan mökkisaaremme länsirannan uudessa laiturissa, jota kutsumme rantalavaksi.


Rantalavasta puuttuvat vielä veneen kiinnityslenkit...


Tea on 7,2 m pitkä, 2,4 m leveä ja syväys on 0,7 m ja painoa noin 1500 kg. Vene on ajettaessa vakaa, eikä heilahtele, vaikka veneen sisällä liikutaan puolelta toiselle. Muiden veneiden keula- tai peräaallot eivät paljoa Teaa heiluttaneet. Moottorin ääni on aika hiljainen ja veneen sisäilma pysyy raikkaana ja kuivana aurinkokennosta voimansa saavalla tuulettimella. Teaan saa nukkumispaikat 6-7 aikuiselle. Keitin, jääkaappi, vessa, karttaplotter ja kaiku kuuluvat myös varustukseen.


Tean laituripaikka mantereella on Sandön laiturissa. Se on Porin kaupungin laitureita.


Huomaa kuinka vähän vene kallistuu, kun Eki kävelee reelingillä...


Samoin keulassa, vene on vakaa. Olemme oikein tyytyväisiä viime syksynä tekemäämme venekauppaan.


Edellinen omistaja asensi veneeseen myös etuportaat. Ne helpottavat veneeseen nousua ja veneestä poistuloa etenkin laiturittomissa rannoissa.



lauantai 17. toukokuuta 2014

Lokki ja meriharakka mokillä

Torstaina 15.5.2014 veimme pikkuveneen eli Terhin vesille Ahlaisiin. Kävimme mökillä ja siivosimme koivunoksat nurmikoilta ja ihailimme saaren uusimpia asukkaita.


Lokki hautoo pikkumökin piipun päässä. Toivottavasti lokki saa lapsukaisensa vesille viimeistään juhannuksena. Olisi mukava lämmittää saunaa ja polttaa tulta takassa. Nyt ei voi, koska lokki istuu pesällään, eikä piipun peitettä voinut hakea pois.


Tasainen ja suojaisa paikka. Talveksi laitettiin piipun päälle levynpala ja tiiliä painoksi. Niiden ansiosta piipun päällä on nyt ilmeisesti oikein hyvä lokin pesän paikka. Ihmettelemme miten lokki saa poikasensa noin korkealta ehjinä vesille?


Meriharakka on aiempina vuosina muninut suoraan maahan, mutta tänä vuonna se on noussut ison kiven päälle. Kivellä on tasainen ja pehmeä, sammaleinen paikka. Meriharakka ei tee pesää, eikä tuo mitään pehmikettä sinne, vaan munii suoraan sopivaan painanteeseen. Viime kesänä meriharakka sai kolme poikasta valmiiksi maassa olleessa pesässä.


Yritimme mahdollisuuksien mukaan välttää kulkemista tämän kiven lähellä, koska meriharakka hautoi kolmea munaa.


Meriharakka hautoo oikeanpuoleisen kiven päällä.


Lokki hautoo piipun päässä.

kuva ja teksti wikipediasta
Meriharakka (Haematopus ostralegus) on oranssinokkainen lintu, joka on muuttumassa ulkoluotojen kahlaajasta kaupunkilinnuksi. Musta pää ja selkä, mustat valkoläikkäiset siivet ja pyrstö, valkea rinta ja vatsapuoli. Punaiset jalat ja punainen vahva nokka. Nuoren linnun selkä on ruskehtavan tummanharmaa, ja sen nokan kärki on tumma. Ääni on raikuvan kova, kimeä 'piik'. Muutkin äänet ovat kauaskantavia ja saariston luontoa elävöittäviä kiljahteluja.
Pituus 40–49 cm Siipien kärkiväli 80 cm Paino 330–750 g.

kuva ja teksti wikipediasta

Luultavasti hautova lokkimme on Harmaalokki. Vaikea tunnistaa kun se istui niin korkealla.
Harmaalokit pesivät rannikolla, saarissa ja järvillä sekä paikallisesti myös kalliojyrkänteillä ja soilla. Laji on oppinut menestyksekkäästi pesimään myös kerrostalojen katoilla. Harmaalokit ruokailevat esimerkiksi kaatopaikoilla ja pelloilla ja yöpyvät ja lepäilevät satamissa ja suojaisissa saarissa.
Harmaalokin pituus on 54–65 cm, siipien kärkiväli 123–148 cm ja paino 600–1 700 g. Koiras on selvästi naarasta kookkaampi. Koiraan siiven pituus on 410–455 mm ja naaraan 390–425 mm. Koiras painaa keskimäärin 1 245 g ja naaras 860 g.