maanantai 14. marraskuuta 2016

Superkuutamolla

Kuvasin 14.11.2016 klo 20:42 pihatiemme päässä Lyörkin tieltä. Taivas oli osittain pilvessä.

Wikipedian viisautta:
Superkuu tarkoittaa tilannetta, jossa Kuu on ratansa Maata lähimmässä pisteessä juuri täydenkuunaikaan, mikä saa sen näyttämään Maasta katsottuna mahdollisimman suurelta. Tämä johtuu siitä, että Kuu kiertää Maata elliptisellä radalla: radan lähimmässä kohdassa etäisyys Maahan on noin 363 300 km ja kaukaisimmassa noin 405 500 km. Superkuun aikaan täysikuu näyttää noin 14 % suuremmalta halkaisijaltaan ja noin 30 % kirkkaammalta kuin Kuun ollessa ratansa kaukaisimmassa kohdassa.
Sanan superkuu (engl. super moon) keksi vuonna 1979 yhdysvaltalainen astrologi Richard Nolle. Tähtitieteilijöille ilmiö ei ole mitenkään erityisen merkittävä. Ilmiön virallinen nimi on englanniksi ”perigee-syzygy of the Earth-Moon-Sun system”.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Ensilumi

Kyllä, täällä Paneliassakin on nyt (viime yön aikana) saatu noin senttimetrin paksuinen lumikerros, eli ensilumi. Pakkasta on ollut jo muutaman viikon ajan, joten on mahdollista, että lumipeite pysyy ensi kevääseen asti?? Eilen 10.11.2016 Erkki haravoi etelän puoleisen nurmikon vaahteran lehdistä!

Wikipedia sanoo ensilumesta:
Ensilumi on syksyn tai talven ensimmäinen maahan satanut lumikerros. Usein ensilumi sulaa muutamassa päivässä kokonaan pois.
Suomen Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan ensilumi on satanut, kun aamukahdeksalta (kesäaikaan yhdeksältä) säähavaintoasemalla havaitaan maassa vähintään yhden senttimetrin lumikerros.
Suomessa ensilumi sataa Lapin tuntureille usein jo elo–syyskuussa. Ilmatieteen laitoksen vuosien 1981–2010 tilastojen mukaan Suomen Lappiin ensilumi satoi keskimäärin lokakuussa ja Etelä-Suomeen keskimäärin marraskuussa.
Lintujen ruokinta aloitettiin jo lokakuussa. Ahkerasti käy lintuja syömässä. Viime talvena emme nähneet töyhtötiaisia oikeastaan lainkaan, mutta tänä syksynä niitä on jo nähty monta yhtä aikaa.

Samoin oravat puuttuivat viime ruokintakaudella, mutta tänä talvena on joka päivä näkynyt yhdestä neljään oravaa yhdellä kertaa.

Tuossa puun juurella ruokailee yksi orava.




maanantai 7. marraskuuta 2016

Synttärimatkalla

Lähdimme sunnuntaina 6.11.2016 aamulla klo 9 matkalle Espoo-Vantaan suuntaan. Heti lähdettyämme Paneliasta, kohtasimme tällaisen kauniin ilmiön, melkein kotiportilla. Vantaalla satoi lunta, mutta Paneliassa oli kuvan mukainen keli.



Wikipediasta:
Haloilmiö (tai lyhyesti halo) on ilmakehän optinen ilmiö, joka ilmenee taivaalla näkyvinä erilaisina renkaina, kaarina ja kirkastumina. Halot syntyvät, kun Auringon tai Kuun valo taittuu tai heijastuu ilmassa leijuvista jääkiteistä. Tavallisesti halot esiintyvät Auringon, Kuun tai keinovalojen lähettyvillä, mutta suotuisissa olosuhteissa erilaisia halomuotoja voi näkyä koko taivaan alueella.
Toisinaan halot ovat väriltään lähinnä valkoisia, kun taas joissakin on selvästi havaittavissa kaikkia spektrin värejä, minkä takia värikkään halon voi sekoittaa sateenkaareen. Kiteiden rakenne, niiden asento leijaillessa kohti maata sekä Auringon tai vastaavan valonlähteen korkeus vaikuttavat siihen, millaisia haloja taivaalle muodostuu.
Erilaisten halomuotojen yleisyydet vaihtelevat paljon. Tavallisimpia haloja havaitaan keskimäärin yli satana päivänä vuodessa, kun harvinaisimmista tunnetaan koko maailmasta vain muutamia yksittäisiä havaintoja. Harvinaisten halomuotojen esiintyminen vaatii yleensä tarkalleen tietynmuotoisia jääkiteitä, kiteiden on oltava optisesti riittävän virheettömiä ja leijuttava ilmassa tietyssä asennossa. Suurikokoisten halojen harvinaisuutta selittää myös niiden himmeys.